Riittävästi suojakerrointa

Kiitos taas kommenteista aiempiin kirjoituksiin. Nyt olen päässyt kokeilemaan sitä kuorinta/pesukinnasta ja se toimi oikein hyvin. Sileä puoli oli siloinen ja karhea puoli oli karhea, tosin vieläkin karheampi olisi voinut olla. Tuolla kintaalla uskaltaa naamankin pestä ja kuoria, ja iho tuntui oikein pehmeältä sen jälkeen. Eli ehkä jaksan tehdä noita kintaita vielä lisää, langankin kun onnistuin löytämään. Tosin voisin vinkin mukaan kokeilla neuloa jotain toista lankaa yhdessä pellavalangan kanssa niin ehkä se ei silloin olisi niin tuskallista tehdä :D

Nyt jatkan taas tylsien töiden listaa ja tällä kertaa vuorossa on pussukka kännykälle. Ei kovin hieno luomus mutta tarpeellinen tämäkin. Patee auttoi minua pussukan kuvaamisessa joten osa kunniasta menee hänelle :D

Herra Iso Possu tilasi minulta suojapussin kännykälleen, uusissa kännyissä kun on näytöt niin isoja ettei niitä uskalla enää viskoa miten tahansa repun pohjalle joten tartuinpa taas tuumasta toimeen ja tässä on lopputulos. Koska toiveena oli mahdollisimman tummaa ja paksua kangasta ei lopputuloskaan ole kovin värikäs tai erikoinen :D
Olisi tehnyt mieli koristella pussukkaa jollain hauskalla kuviolla, mutta hillitsin itseni tällä kertaa ja teen vaikka itselleni värikkäämmän version. Omakin kännykkäni on nimittäin hieman joutunut kärsimään alastomuudestaan, minulla kun on paha tapa tosiaan tunkea se milloin ostoskassin, milloin repun pohjalle :/

Sopivaa kangasta etsiessäni muistin nahkatilkkupussin joka minulla kaapissa on. Siinä on sekalainen kasa hyvin pieniä ylijäämätilkkuja joltain ompelijalta, ja onneksi sieltä löytyi mustaakin. Musta palanen näytti vaan niin pieneltä että en ollut varma riittäisikö se. Päätin kuitenkin kokeilla ja se olikin juuri sopivan kokoinen palanen. Sauman laitoin vain toiselle sivulle sillä muuten pala ei olisi riittänyt jos sen olisi useampaan osaan leikannut. Vuorin tein kirpparilta ostetusta silkkihuivin palasesta. Vuorin kukkaset eivät ehkä ole täysin tilaajan maun mukaiset, mutta eivätpä ne sieltä onneksi minnekään näy :D
Silkki on tarpeeksi liukasta tällaisen pussukan vuoriksi niin että kännykän saa helposti sujautettua pussiin ja sieltä pois, siksi päädyin tuohon huiviin. Naru jolla pussin suu kuristetaan on paidasta irtileikattu satiininauha; kauppojen trikoovaatteissa kun usein on olkapäillä noita nauhoja niin otan ne aina talteen ja käyttöäkin niille siis selvästi löytyy :D
Muovinen stoppari on vähän turhan iso, sekin on nimittäin kierrätystavaraa eikä parempaa löytynyt omista varastoista. Piipahdan joku päivä kirpparilla etsimässä pienemmän, eräällä kirppiksellä täällä nimittäin on tosi hyvin kaikenlaisia nappeja ja nippeleitä myynnissä. Pussukka on jälleen kerran käsin ommeltu, ei näin pienikokoisen työn takia jaksa konetta viritellä valmiiksi.

Kesäkin vihdoin tuli, joten nyt on laitettava kesävaatteiden ompelu kunnolla käyntiin ennen kuin syksy jo yllättää :D
Ja parveke on myös sisustettava kuntoon jotta siellä voi viettää päivää istuskellen, lukien ja tietenkin neuloen.