Melkein kuin mökillä

Ensimmäinen osa parvekeprojektista on valmis. Johan siinä menikin muutama ilta nysvätessä ja pölyn keskellä köhiessä mutta nyt on pieni matto parveketta somistamassa. Muutakin on vielä tarkoitus parvekkeelle tehdä, joten projekti on vasta aluillaan.

Idea lähti jo muuton yhteydessä esiin pengotuista tarpeettomista t-paidoista. Tarkemmin sanottuna herra Iso Possun paidoista, joita olikin aikamoinen kasa, osa suorastaan esihistorialliselta ajalta peräisin :D
Paidat olivat kaikki joko reikäisiä, tahraisia, liian pieniä tai haperoksi kuluneita, mutta ei niitä viitsinyt ihan roskiinkaan heittää. Joten sitten tuli pienen possun päähän pieni ajatus maton tekemisestä, tosin virkkaamalla kun ei kangaspuita ole kätevästi saatavilla. Ensin piti vain värjätä valkoiset, tahraiset paidat paremman väriseksi. Tarkoituksena oli saada ihan tummansinistä, mutta kaupassapa ei ollutkaan tumma väriä ollenkaan, niin paidoista tulikin aika hailakoita. Senpä takia sitten en tehnytkään raidallista mattoa niin kuin olin alunperin suunnitellut, vaan virkkasin sinisistä paidoista vain reunuksen mustan keskusosan ympärille. Paidat ovat ensimmäisessä kuvassa jo värjättyjä, mutta eiköhän jokainen osaa kuvitella sinisten paitojen tilalle epämääräisen valkoisia, vanhoja virttyneitä t-paitoja :D

Virkkaaminen oli ihan hauskaa puuhaa, ja koukkuna oli jykevä nro 9 muovikoukku, mutta kuteen leikkaaminen oli aika tympeää touhua. Pölyä lenteli joka suuntaan ja leikattavaa tuntui riittävän loputtomasti. Paitoja kaiken lisäksi jäi vielä aikamoinen kasa jäljelle, joten jotain muutakin niistä voisi kehitellä. Hihoista leikkasin siivousrättejä, niistä kun olisi muuten tullut aika lyhyt pätkä kudetta. Mattoon meni kaikkiaan seitsemän t-paitaa (muistaakseni) ja kokoa matolla on noin 56x70cm.

Ja nyt takaisin nauttimaan helteestä. Kuulun nimittäin siihen joukkoon, jonka mielestä ei voi koskaan olla liian lämmin :D

Moby Dick ja toinenkin merenelävä

Seuraavat yksilöt edellisessä kirjoituksessa esittelemästäni kirjasta ovat valmistuneet. Toinen kokeilu kohdistui herttaisiin hylkeisiin, jotka olivatkin aika yksinkertaisia ommella. Ensimmäisestä hylkeestä vaan tuli enemmänkin kuhmuinen valas kuin suloinen pieni kuutti, joten se sai nimekseen Moby Dick ja seurakseen eri kankaasta tehdyn toisen hylkeen, joka onnistuikin jo paremmin. Nro 2:ta tuli nyt yksinvaltaisella päätöksellä Sulo, sehän on tarpeeksi miehekäs ja jykevä nimi näinkin suloiselle pienelle (=pullealle) hylkeenpoikaselle :D

Ensimmäisen hylkeen tein vanhasta lakanakankaasta, toisen kirpparilta löytyneestä collegepalasta, ja molemmilla nenässä oleva sininen on tilkkukassista pengottua ylijäämä-fleeceä. Napit olisivat näyttäneet liian pelottavilta silminä, joten Mobylle kokeilin helmiä (kirjankin hylkeellä on helmet) ja Sulolle laitoin sitten "oikeat" silmät koska ne näyttivät nätimmiltä. Näitä otuksia on kyllä hauska tehdä, joten lisää pitää vielä kokeilla. Ainakin kirjan kannen possu ja jokunen muukin on vähintään tehtävä :D

Juhannuskin meni oikein mukavasti, mitä nyt offilla läträämisestä huolimatta olin aivan paukamilla. Pari kirjaakin tuli lukaistua ja hyvää ruokaa syötyä :)
Nyt kun sää on viimein kunnolla kesäinen, voinkin nauttia lämmöstä parvekkeella lueskellen ja tietysti käsitöitä tehden. Mikäli kaikelta rullaluistelulta ehdin, sillä se on sen verran hauska laji että hyvä sää pitää ehdottomasti käyttää hyödyksi ja kiitää tukka putkella teitä pitkin :D

Tuutin täydeltä pingviiniä

Elossa ollaan, ja käsitöitäkin alkaa taas pukata vaikka tässä välillä ehtikin jo tulla pidempi tauko. Näin ensi hätään verryttelin ompelutaitoja pienellä pehmolelulla, jonka kaavan nappasin ihanasta japanilaisesta pehmoötökkäkirjasta. Kirjan avulla voin harjoitella toistaiseksi vielä kovin alkeellista japanin kielen taitoani, ja ilokseni huomasin että muutamia sanoja osaankin jo kirjasta lukea :D
Kirjaa voi ostaa mm. YesAsia-nettikaupasta, joka myy japanilaisia ja muitakin aasialaisia kirjoja ja elokuvia yms. Tai sitten vaikkapa Etsystä, esimerkiksi tältä myyjältä. YesAsia lienee halvempi jos tilaa useampia kirjoja, mutta Etsyn kautta usein löytää yksittäiset kirjat edullisemmin jos jaksaa etsiä. Ja tokihan Etsystä löytyy paljon muutakin ihanaa, ja jos ei ostaa raaski niin ainakin saa paljon hyviä ideoita omiin näperryyksinsä :D

Kirjasta kokeilin ensimmäisenä valmistaa pingviiniä, joka sai valmistuttuaan nimekseen Putte, joten tässäpä nyt sitten on esittelyssä useamman kuvan kera Putte Pingviini. Putella on siivessään herkullinen kala, joka on kiinnitetty nepparilla joten sen saa myös irti tai sen voi vaihtaa toiseen kalaan mikäli nykyisen kalan maku alkaa joskus tympiä Puttea :P
Valkoiset osiot on saatu vanhasta tyynyliinasta, siitä samasta josta leikkaisin kuvion jumppapussiani varten. Musta ja harmaa ovat ylijäämätilkuista, samoin kuin kalan kankaat, mutta oranssia kangasta jouduin ostamaan sillä mitään sopivaa ei omista tilkuista löytynyt. Mahtoivat kangaskaupassa myyjät miettiä että mitäköhän hurjaa tuo meinaa kymmenen sentin kangastilkulla tehdä :D
Täytteenä on vanua tyynystä, sekä takapuolessa riisiä omassa pussissaan jotta Putte pysyisi tukevasti pystyssä. Silmät on kierrätysnapeista, ja kalan silmät helmistä joita niitäkin löytyy jonkin verran omista varastoista. Putte on kokonaan käsin ommeltu ja korkeutta Putella on noin 15cm vaikka ohjeen mukaan pitäisi olla 11cm. Taisi pää kaiketi päästä paisumaan jossain vaiheessa liian suureksi mutta eipä se Puten menoa haittaa.

Japanilaisia käsityökirjoja voi suositella kaikille, japania ei tarvitse osata sillä ohjeet ovat niin selkeät ja yksityiskohtaiset kaikkine piirroskuvineen että kieltä ei tarvitse ymmärtää valmistaakseen ohjeiden mukaisia tuotteita. Numerot (kuten saumanvarat ja kappaleiden leikkuumäärät) on yleensä laitettu ihan länsimaisin numeroin joten nekin erottaa ohjeista helposti. Nyt sitten onkin edessä uusi valinnan vaikeus eli minkä suloisen hahmon kirjasta tekisi seuraavaksi. Lisäksi on paljon kesävaatteita odottamassa ompelua, osa jo leikattuna ja osa vasta suunnitelmina päässä :D
Putte pääsi kuvauksiin parvekkeelle, jonne myös on tarkoitus tehdä vähän sisustusjuttuja joten niistäkin lisää myöhemmin jahka ehdin jotain saada valmiiksi :)

Riittävästi suojakerrointa

Kiitos taas kommenteista aiempiin kirjoituksiin. Nyt olen päässyt kokeilemaan sitä kuorinta/pesukinnasta ja se toimi oikein hyvin. Sileä puoli oli siloinen ja karhea puoli oli karhea, tosin vieläkin karheampi olisi voinut olla. Tuolla kintaalla uskaltaa naamankin pestä ja kuoria, ja iho tuntui oikein pehmeältä sen jälkeen. Eli ehkä jaksan tehdä noita kintaita vielä lisää, langankin kun onnistuin löytämään. Tosin voisin vinkin mukaan kokeilla neuloa jotain toista lankaa yhdessä pellavalangan kanssa niin ehkä se ei silloin olisi niin tuskallista tehdä :D

Nyt jatkan taas tylsien töiden listaa ja tällä kertaa vuorossa on pussukka kännykälle. Ei kovin hieno luomus mutta tarpeellinen tämäkin. Patee auttoi minua pussukan kuvaamisessa joten osa kunniasta menee hänelle :D

Herra Iso Possu tilasi minulta suojapussin kännykälleen, uusissa kännyissä kun on näytöt niin isoja ettei niitä uskalla enää viskoa miten tahansa repun pohjalle joten tartuinpa taas tuumasta toimeen ja tässä on lopputulos. Koska toiveena oli mahdollisimman tummaa ja paksua kangasta ei lopputuloskaan ole kovin värikäs tai erikoinen :D
Olisi tehnyt mieli koristella pussukkaa jollain hauskalla kuviolla, mutta hillitsin itseni tällä kertaa ja teen vaikka itselleni värikkäämmän version. Omakin kännykkäni on nimittäin hieman joutunut kärsimään alastomuudestaan, minulla kun on paha tapa tosiaan tunkea se milloin ostoskassin, milloin repun pohjalle :/

Sopivaa kangasta etsiessäni muistin nahkatilkkupussin joka minulla kaapissa on. Siinä on sekalainen kasa hyvin pieniä ylijäämätilkkuja joltain ompelijalta, ja onneksi sieltä löytyi mustaakin. Musta palanen näytti vaan niin pieneltä että en ollut varma riittäisikö se. Päätin kuitenkin kokeilla ja se olikin juuri sopivan kokoinen palanen. Sauman laitoin vain toiselle sivulle sillä muuten pala ei olisi riittänyt jos sen olisi useampaan osaan leikannut. Vuorin tein kirpparilta ostetusta silkkihuivin palasesta. Vuorin kukkaset eivät ehkä ole täysin tilaajan maun mukaiset, mutta eivätpä ne sieltä onneksi minnekään näy :D
Silkki on tarpeeksi liukasta tällaisen pussukan vuoriksi niin että kännykän saa helposti sujautettua pussiin ja sieltä pois, siksi päädyin tuohon huiviin. Naru jolla pussin suu kuristetaan on paidasta irtileikattu satiininauha; kauppojen trikoovaatteissa kun usein on olkapäillä noita nauhoja niin otan ne aina talteen ja käyttöäkin niille siis selvästi löytyy :D
Muovinen stoppari on vähän turhan iso, sekin on nimittäin kierrätystavaraa eikä parempaa löytynyt omista varastoista. Piipahdan joku päivä kirpparilla etsimässä pienemmän, eräällä kirppiksellä täällä nimittäin on tosi hyvin kaikenlaisia nappeja ja nippeleitä myynnissä. Pussukka on jälleen kerran käsin ommeltu, ei näin pienikokoisen työn takia jaksa konetta viritellä valmiiksi.

Kesäkin vihdoin tuli, joten nyt on laitettava kesävaatteiden ompelu kunnolla käyntiin ennen kuin syksy jo yllättää :D
Ja parveke on myös sisustettava kuntoon jotta siellä voi viettää päivää istuskellen, lukien ja tietenkin neuloen.

Pientä pintaremonttia

Tähän väliin yksi fufo, sillä olen siinä taas mukana jos vaikka tuolta kaappien kätköistä niitä keskeneräisiäkin joskus valmistuisi. Hieman tylsän näköinen työ, ja tylsää sitä oli tehdäkin, mutta toivon mukaan on sitten käytössä paljon enemmän iloa tuottava :D

Kyseessä on pesu/kuorintakinnas jonka neuloin joskus viime syksynä (muistaakseni). Sitten se jäi odottelemaan lankojen päättelyä ja muuton yhteydessä vielä survoin sen vain äkkiä jonnekin kunnes nyt se putkahti taas esiin ja sain vihdoin langanpäät pääteltyä. Lanka on 100% pellavaa (äidin minulle antama löytö kirpparilta), ja sitä oli ihan hirvittävä neuloa, tuntui ettei työ edistynyt millään vaikka se ei mitenkään suurikokoinen ole. Lisäksi puikkojen välit näkyvät vieläkin valmiissa työssä isompina reikinä, tasaista jälkeä oli mahdotonta saada aikaiseksi. Onneksi nuo eivät käyttöä haittaa joten kaipa tämän tekeminen taisi kannattaa. Lankaa jäi vieläkin, ja otan ideoita vastaan mitä siitä voisi tehdä sillä sen neulominen ei enää houkuttele yhtään :o
Tai sitten jos tämä osoittautuu tositoimissa aivan mahtavaksi saatan yrittää olla urhea ja neuloa näitä lisää hampaita kiristellen muillekin lahjaksi :P
Kunhan vain löytäisin lopun langan, senkin tungin jonnekin muuttokaaoksen keskellä :D

Toinen puoli kintaasta on sileää neuletta, ja toinen helmineuletta. Ideana tässä on se, että toinen puoli olisi pehmeämpi ja toinen karheampi, mutta pitänee käytössä testata toimiiko ne oikeasti haluamallani tavalla. Ainakin tämän pitäisi olla ekologisempi vaihtoehto kuorinta-aineille, joita niitäkin voi kyllä tehdä kotikonstein vaikkapa hunajasta ja kahvinpuruista tai sokerista :)

Kaunis kesäinen sää on saanut ideamyllynkin pyörimään hurjaa vauhtia, ja vaikka monta työtä on jo nyt kesken niin silti uudet työt jo houkuttelevat pariinsa. Koitan kuitenkin pysyä lujana ja tehdä ensin kiireellisimmät alta pois ja vasta sitten antautua kesäideoille :D

Silkkinen sadepäivä

Tässäpä taas yksi pieni neulomus jota olen sopivina vapaahetkinä neuloskellut. Neuleet ovat siitä käteviä, että niitä ehtii tekemään vähän joka välissä. Ompelemaan ei oikein ehdi jos on vain muutama minuutti ylimääräistä aikaa. Tosin lähipäivinä on tiedossa rutkasti ompeluaikaakin, joten jotain luulisin valmistuvankin vaihteeksi :D

Tähänkin neuleeseen käytin käsityömessuilta löytynyttä lankaa joka on siis Manos del Uruguayn Silk Blend (30% silkkiä, 70% merinovillaa). Väri oli kiinnostavan vanhanaikasen hailakka ja lanka suloisen pehmoinen, joten totta kai tähän lankaan ihastuin :D
Koska lankaa oli minulla vain kaksi vyyhteä, piti siitä keksiä jotain suhteellisen pientä neulottavaa. Huiveja en tällä hetkellä tarvitse lisää varsinkaan tuon edellisen valmistuttua, joten jotain muuta mutta silti pientä piti saada aikaiseksi. Mieleen putkahti sitten bolerot, ja lähdin Dropsin sivuille seikkailemaan ja etsimään kivaa mallia. Boleroa en löytänyt mutta silmään osui sen sijaan nätin näköinen liivi, ja siitähän sitten sain sopivan ohjeen itselleni. Pienen testitilkun jälkeen totesin että ohjeen mukaisilla nro kolmosen puikolla tulisi ihan tarpeeksi sopivaa jälkeäkin joten ei kun neulomaan. Tein pienintä kokoa olevan liivin, jotta lanka varmasti riittäisi, ja riittihän se. Itse asiassa sitä jäi jopa jonkun verran ylikin, joten loppunöttönen pääsee jämälankalaariin odottamaan seuraavaa älynväläystä :P

Niin kovasti täällä kesää odottelen, että kuvaan piti laittaa päälle hame, jonka sain äidiltä viime vierailulla. Se sopiikin hyvin yhteen niiden kirpparikenkien kanssa joita aiemmin esittelin. Ihmetyttää vain vaatteiden mitoitus nykyään. Hamonen nimittäin on lasten kokoa 146cm ja minä täysin kokoa 36. Joko nykylapset ovat kummallisen leveitä pituuteensa nähden, tai sitten mitoitus on mennyt täysin pieleen. Muissakin kaupan vaatteissa olen huomannut saman vian. Minulla on ollut tiukkoja L-kokoisia trikoopaitoja vaikka yleensä käytän S-kokoisia ja mittataulukkojenkin mukaan sitä kokoa olen, ja monet lastenkin paidat ovat ihan sopivia. Eipä voi sovittamatta juuri mitään ostaa kun heittoa mitoituksissa on noin paljon. Onko teillä muilla minkälaisia kokemuksia tästä?

Liivin kaunis väri ei ikävä kyllä tule kuvasta oikein hyvin esille, mutta siitä syytän harmaata sadepäivää jonka takia valoa kuvaukseen oli turhan niukasti. Tahtoo aurinkoisen kesän tänne ja heti :P

Muokkaus: Lisäsin tähän nyt lähikuvan neuleen pinnasta niin siitä näkee tuon värin ja langan laadun paremmin. Sen verran päivänvaloa sentään on ihan ikkunan vieressä että kuvan sain napattua vaikka muuten aika sateiselta ja synkältä tänäänkin näyttää.

Pehmeää persikkaa

Näin tämän huivin vähän aikaa sitten Villaviidakossa, ja se näytti niin houkuttelevalle etten ymmärrä miten en ole aiemmin huomannut ohjetta Knittyssä, josta siis löytyy se alkuperäinen ohje. Huivi houkutteli niin paljon että aloitin tekemään sitä samantien :D
Täsmälleen oikeaa lankaa ei tietenkään ollut, mutta käytin tähän käsityömessuilta löytynyttä Cascade Yarnsin Alpaca Lace -lankaa, joka on ihanan pehmoista ja mukavaa neuloa. Tein huiviin yhden ylimääräisen mallikerran lisää, sillä lankaa oli vielä siinä vaiheessa jäljellä ja huivi vaikutti kovin pieneltä. Viimeiset kerrokset olivatkin sitten jo tuskallisia neuloa kun silmukoita oli varmaan jotain kuutisensataa kappaletta :O
Lankaa jäi vielä pieni nöttönen jäljelle, mutta siitä ei olisi riittänyt enää toiseen ylimääräiseen mallikertaan joten yksi extrakierros sai riittää.

Ja nyt laitan tähän pari tunnustustakin jotka olen viime aikoina saanut ennen kuin taas unohdan. Viimeisin tuli Sisko neuloo -blogista, kiitoksia sinne suuntaan :)
Aiemmin olin jo saanut yhden tunnustuksen Huopatossuselta, mutta en kiireessä muistanut sitä edellisissä kirjoituksissa mainita, joten sinnekin kiitokset näin jälkikäteen :)
Nytkin on jo kiiree avaamaan grillikausi. Onneksi on sisätiloihin sopiva grillauslaite kun ei sää oikein suosi tällä hetkellä ulkoilmaelämää. Lisää neuleita on jo suunnitteilla ja viimeiset pari päivää olen etsinyt, muokannut ja teippaillut kaavoja kasaan jotta pääsisin pitkästä aikaa ompelemaankin. Tiedän jo jonkun malttamattomana odottelevan uusia kesävaatteitaan, joten ajattelin vain kertoa että edistystäkin on tapahtunut :D